EKLA-säätiö
 
    Taideteokset

Eka Lainion maalaustyyli muuttui vuosikymmenien varrella yhä pelkistyneemmäksi. Kiinnostus kalliopiirroksiin lienee vaikuttanut 1980-luvulla vahvasti Lainion omaan tyyliin. Oma signeerauskin muuttui 1990-luvulla kulmikkaaksi ja geometriseksi.

Seuraava luettelo perustuu Eka Lainion omien kirjojen tietoihin ja kuvateksteihin:

Metsikköä Munkkivuoren Ulvilantien varrelta, 1945, öljy
Tämä on kirjassa Kun kuu ja aurinko kohtasivat. Julkaisussaan Meriltä ja meren rannoilta taiteilija mainitsee, että maalaus on maalattu Talin golfkentän laidassa lähellä Laajalahden rantaa.

Puita lahden rannalla, 1950, akvarelli

Lyngen-vuonoa kiertävältä tieltä, 1951, akvarelli
Julkaisussa Meriltä ja merien rannoilta.

Bomban talo talvisessa asussa, 1978 (?), tempera
Joulukannel, v. 1978 kansikuva

Koiviston ulkosatama, 1980, akryyli, 37 x 45 cm

Lumottu sormus -satukirjan maalaukset, 1987
Kirjassa on kymmenen maalausta. Kokotietoja ei kirjan sivuilla ole mainittu eikä myöskään tekniikkaa. Kaikilla maalauksilla ei ole nimeä.

  • Valaanpyyntialus (taustalla isokokoinen aurinko horisontissa ja valaiden ryhmä). Hyvin värikylläinen työ, hallitsevana elementtinä iso punainen aurinko).
  • Nuori vaaleahiuksinen neito medaljonki kaulassa. Medaljongissa on koristeellinen M-kirjain. Neidolla on valkoinen pitsipuku ja hän on rintakuvana maalauksessa. Neidon takana soittaa orkesteri.
  • Raaseporin linnan astiastoon kuulunut tinakannu
  • Amsterin satama samannimisen joen suulla Merenkulkijain maassa.
  • Jakob Skipperin alus matkalla Levanttiin ukkosmyrskyssä.
  • Minoksen saaren asukkaiden pyhä härkä. Härän selässä neito käsiseisonnassa
  • Kolmimasto Onnellinen palaamassa maustelastissa Levantissa. Horisontissa Aleksandrian majakka.
  • Vrouwe Maria vuoksivirran vietävänä.
  • Noitarumpu. Taustalla tunturin takaa kohoava aurinko, porolauma.
  • Turun linna kuutamossa. Linnan edessä virrassa kaksi joutsenta. Tämä maalaus on myös kirjan kansikuvana.

Regatta, 1988, akryyli styrox-levylle, 52 x 47 cm

Värisommitelma, 1988, akryyli, 32 x 50 cm

Lokit, 1988, akryyli, 40 x 68 cm

Kuunari Koivisto jatkamassa matkaansa länteen pommituksen keskellä, 1989
Teoksessa Kuunari Koivisto.

Carmen pidätettynä matkalla Turkuun, 1989
Teoksessa Kuunari Koivisto. Maalauksen oikealla puolella on kaksi pulloa ja pikari. Toisen pullon etiketissä lukee Song of Warsaw. Maalauksessa on öinen taivas, kuunsirppi on näkyvissä. Taustalla on alus Carmen.

Kuunari Koivisto rahtiliikenteessä Itämerellä, 1989
Kuva kirjoissa Purjehduksia seitsemällä merellä ja Kuunari Koivisto

Jalostaja Islannin merellä, 1989
On mainittu kirjassa Olipa kerran nimellä Kuunari Koivisto (Jalostaja I).

Sillinpyynnissä Islannin vesillä, tempera, 38 x 55 cm
Tämä maalaus on Kuunari Koivisto -kirjassa kansikuvana.

Sillisaalista nostetaan nuotasta haavilla pyyntialukseen, 1989
Teoksessa Kuunari Koivisto.

Kuunari Polaris myrskyävällä Suomenlahdella
Kuva kirjoissa Purjehduksia seitsemällä merellä ja Kuunari Koivisto.

Paholainen ajaa riistaa, 1990, tempera

Puketti, 1990, maalaus styrox-levylle, 40 x 30 cm
Julkaisussa Meriltä ja merien rannoilta.

Valkoisen valaan pyynti, 1991, akryyli, 32 x 32 cm
Julkaisussa Olipa kerran.

Maailman luominen, 1992, akryyli, 24 x 18 cm
”Suuri lintu on muninut munan, josta syntyy maa ja kaikki mitä maa päällään kantaa. Maalauksen aiheena on Äänisen itärannalla oleva kalliopiirros. Kuvassa vasemmalla auringon symboli.”
Eka Lainion kuvaus on kirjassa Olipa kerran. Maalauksessa on punavärillä maalattu lintu. Lintu on muodostettu paksuilla siveltimenvedoilla kaarimaisin kuvioin. Linnun vatsan alapuolella on soikea punainen muna. Vasemmalla linnusta aurinkoa symboloiva pyöreä kuvio, jolla on ikään kuin jalat. Maalauksen tausta on linnun hahmon kohdalta voimakkaan turkoosi ja ympäriltä hyvin mustan sininen.

Šamaani ja peura, 1992, akryyli kankaalle, 30 x 45 cm
Šamaani on pukeutunut eläimen hahmoon ja hänellä on käsissään kuun ja auringon symboli. Kuva kirjassa Šamaanien tanssi.

Pyöriäinen eli merisika

Joutsen, akryyli- ja liituvärit mineriittilevylle
Kaksi valkoista joutsenta kuvan keskiössä, taustalla vasemmalla iso punainen pallo, aurinko.

Peuranmetsästys, 1992
Vaaleansininen tausta, etualalla kaksi peuraa, etumaisella sarvet, kolme metsästäjää taka-alalla, kuvattu ikään kuin hiihtämässä. Keihäs lennossa etumaisen peuran yläpuolella. Kuva kirjassa Šamaanien tanssi.

Maisemaa halkova joki, 1992, akryyli styrox-levylle, 100 x 85 cm
Maalauksen aiheena ollut Vienanmereen laskevan Uikujoen suulla ollut kalliopiirrosalue. Polveilevan kuvion on arveltu esittävän jokea. Maalaus kuvattu kirjassa Šamaanien tanssi.

Kuollut Šamaani ja hänen noitarumpunsa, 1993, akryyli

Valkoisen valaan pyynti, 1994, akryyli (samako kuin vuoden 1992?)
Tämä on kirjassa Meriltä ja merien rannoilta. Tästä aiheesta Lainio teki myös ex libriksen Soile Saarelalle.

Šamaanien tanssi, 1994, akryyli paperille, 28 x 21 cm

Hukkuneet kalamiehet nousevat taivaaseen. Heidän toverinsa aluksen kannella seuraavat ihmeissään tapahtumaa, 1994, akryyli paperille, 20 x 37 cm
Tämän maalauksen alkuperä on kalliopiirros Zalavrugassa (maininta Šamaanien tanssi –julkaisussa, samassa julkaisussa mainitaan kooksi 18 x 40 cm).

Punatulkut, 1995, öljy, 25 x 25 cm
Tästä maalausaiheesta tehtiin myös Karjalan liiton postikortti sekä ex libris Kirsti-Liisa Orasmaalle.

Optah, 1996, tempera
Kirjassa Valaita, miehiä ja kaloja on maininta: ”Tämä on seinätaulu kalasta, jota englantilaiset sanovat Optahiksi. Se elää 100-400 metrin syvyydessä valtamerissä, ei kuitenkaan arktisissa merissä, ja kasvaa 1,5 metrin pituiseksi”.

Iris (Iris pseudarocus), 1996
Kirjassa Meriltä ja merien rannoilta.

Šamaani ja hänen noitarumpunsa, 1997, akryyli, 45 x 45 cm
Kuvan alaosassa teksti ”Kuvassa alhaalla on noidan pieni apulainen käärme”.

Kaksipäinen jumalatar
Maalauksen aihe on lähtöisin kalliopiirroksesta. Maalaus on kuvattu teoksessa Kun kuu ja aurinko kohtasivat.

Halkileikkauskuva meritähdestä, 1997, akryyli paperille, 28 x 28

Kuutamotanssi, 1999
Maalauksen aihe on lähtöisin kalliopiirroksesta. Maalaus on kuvattu teoksessa Kun kuu ja aurinko kohtasivat.

Rantakukka (Lythrum salicaria)
Kirjassa Meriltä ja merien rannoilta.

Maalaus koiviston satamasta 1920-luvulta, 37 x 44 cm
Maalaus on nimellä Purjelaivoja Koiviston salmessa 1900-luvun alkupuolella  kirjassa Kun kuu ja aurinko kohtasivat.

 

 

Valkoisen valaan pyynti

Lokit